Punahomeen DON-toksiinin raja-arvoa kiristetään elintarvikekäyttöön tulevan vehnän, ohran ja rukiin osalta 1 000 mikrogrammaan kilolta (aiemmin 1 250 µg/kg). Kauralla raja-arvo säilyy samana, 1 750 mikrogrammaa kilolta. Raja-arvot tulevat noudatettaviksi 1.7.2024 alkaen.

Laatuvalvontaa täydentämään T-2 ja HT-2 toksiinen seuranta

Uutena seurattavana raja-arvona elintarvikeviljan vastaanottoon tulee T-2 ja HT-2 toksiinien summapitoisuus. Kyseessä on myös punahomeen, tuottama toksiini, joka on huomattavasti DON-toksiinia myrkyllisempi ihmisille ja eläimille.

T-2 ja HT-2 toksiinien esiintymistä on seurattu Suomessa jo pitkään osana VYR:n toteuttamaa turvallisuustietoseurantaa. Sen perusteella tiedetään, että ajoittain löydetään kohonneita pitoisuuksia, mutta selvästi DON-toksiinia harvemmin. Kohonneita pitoisuuksia löytyy etenkin kaurasta, mutta jonkin verran myös ohrasta. Kevätvehnästä sen sijaan tätä toksiinia ei ole tavattu.

T-2 ja HT-2 toksiinien summapitoisuuden raja-arvo tulee olemaan kauralle 1 250 µg/kg.

Huonona puolena on, että T-2 ja HT-2 toksiinit esiintyvät usein eri näytteissä kuin DON-toksiini. Tällöin, vaikka viljaerässä ei ole todettu DON-toksiinia, siinä voi olla raja-arvon ylittävä määrä T-2 ja HT-2 toksiineita. Tämä johtuu siitä, että T-2 ja HT-2 toksiinin aiheuttajaa suosivat erilaiset sää- ja ympäristötekijät kuin DON-toksiinin aiheuttajia. DON-toksiinista poiketen, T-2 ja HT-2 toksiineita ei synny enää sadonkorjuun aikana.

T-2 ja HT-2 ja DON-toksiinit kuriin samoin keinoin

Kunnostettu ja peitattu siemen, viljelykierto ja ylipäätään hyvät viljelymenetelmät, jotka tähtäävät hyvän ja laadukkaan sadon aikaansaamiseksi pienentävät niin T-2 ja HT-2 kuin DON-toksiinien riskiä. Punahome on kuitenkin haasteellinen hallittava, sillä kasvukauden sää voi tehdä turhaksi hyvät viljelykäytännöt. Kohonneita toksiinipitoisuuksia saattaa siis esiintyä sadossa, vaikka viljelyssä olisi noudatettu kaikkia hometoksiinien hallintakeinoja parhaalla mahdollisella tavalla.

Tärkeintä punahomeiden hallinnassa on hometoksiiniriskin pienentäminen jo pellolla edellä mainittujen hyvälaatuisen kylvösiemenen ja viljelykierron avulla. Mikäli riskitekijät kasvukaudella kasvavat suuriksi, jää viljelijän käyttöön vielä viljan kukintavaiheessa torjuntaruiskutus ja sadonkorjuuvaiheessa sadon huolellinen kuivaus ja lajittelu

Vinkkejä hometoksiinien hallintaan löytyy mm. VYR:n julkaisusta.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) (Koko uutinen täällä.)